Maanviljelijä
Iivari Laarin aloitteesta pidettiin 27.6.1954 Laarin suvun kantatilalla
Savitaipaleen Rantalan kylässä suvun 300-vuotisjuhla. Järjestäjien
yllätykseksi juhlaan osallistui arviolta 300 sukuun kuuluvaa henkilöä,
jolloin varatut istumapaikat riittivät vain puolelle mukana olleista.
Silloin ei kuitenkaan vielä ryhdytty toimiin sukuseuran perustamiseksi.
Edellä
mainitusta 300-vuotisjuhlasta ehti kulua 24 vuotta, ennen kuin
Savitaipaleen Kaihtulan kylässä asunut Joonas Laari kutsui
lehti-ilmoituksella Laarin sukuun kuuluvia henkilöitä Savitaipaleen
kirkonkylän Hakamäellä 16.7.1978 pidettävään kokoukseen perustamaan
sukuseuraa. Kokoukseen osallistui 60 suvun jäsentä ja he päättivät
perustaa sukuseuran ja hyväksyivät sen säännöt. Kokouksen
puheenjohtajina toimivat sen kokoonkutsuja Joonas Laari ja Kauko Laari
sekä sihteerinä Sakari Laari. Seuran nimeksi tuli Laarin Sukuseura
ry ja sen säännöt rekisteröitiin jonkin verran muutettuina 24.5.1982.
Sukuseuran kotipaikka on Savitaipale.
Perustamiskokous valitsi seuralle ensimmäisen 8-jäsenisen sukuneuvoston,
johon tulivat kuulumaan Joonas Laari, Sakari Laari ja Kauko Laari
Savitaipaleelta, Vilho Laari Taavetista, Vesa T. Laari Espoosta, Erkki
Laari Kouvolasta, Tauno Laari Helsingistä ja Alpo Laari Kajaanista.
Sukuneuvosto valitsi puheenjohtajaksi Joonas Laarin,
varapuheenjohtajaksi Vilho Laarin ja sihteeriksi Sakari Laarin. Vuoden
2007 sukukokouksessa seuran sääntöjä muutettiin siten, että
sukuneuvostoon kuuluu viisi varsinaista ja kolme varajäsentä.
Sääntöjen
mukaan sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka polveutuu
Savitaipaleen kunnan Laari-suvusta, jonka kantaisä on Erkki Matinpoika
alkuaan Inkinen.
Sukuneuvoston
puheenjohtajina ovat toimineet Joonas Laari (1978-1981), Kauko Laari
(1981-1982 ja 1990-1991), Kaarlo Laari (1982-1990), Pentti Laari
(1991-92), Alpo Laari 1992-2007) ja Raimo Laari (2007-).
Sihteereinä
ovat toimineet Sakari Laari (1978-1982), Vesa T. Laari (1982-1990),
Markku Pylkkö (1992-2007) ja Vesa T.Laari (2007-).
Sukuneuvosto
toimii yhdistyksen hallituksena ja sen tehtävänä on johtaa yhdistyksen
toimintaa sääntöjen ja yhtiökokousten päätösten mukaisesti. Aluksi
seuran toiminta keskittyi lähes yksinomaan joka toinen vuosi pidettävien
sukukokousten järjestämiseen. Sukukokoukset on pidetty suvun
emäpitäjässä Savitaipaleella lukuun ottamatta vuoden 1995 sukukokousta,
mikä pidettiin Kouvolassa. Vuoden 1992 sukukokous oli samalla suvun
350-vuotisjuhla ja se pidettiin suvun kantatilalla Vuorelassa eli
Sepäntalossa. Vuodesta 1992 alkaen sukukokouksia on pidetty joka kolmas
vuosi. Osanotto sukukokouksiin on ollut verraten vilkasta koko ajan.
Sukukokousten
juhlapuhujina ovat olleet pääasiassa suvun ”kirjanoppineet” eli pastori
Pertti Huttunen, tohtorit Martti Julkunen ja Keijo Korhonen, kirkkoherra
Jukka Lehtinen ja professori Matti Ylätalo sekä ulkopuoliset tohtori
Kyllikki Ohela ja Savitaipaleen historian erikoistuntija Pertti
Jurvanen.
Sukuun
läheisesti liittyvän kirkkoherra Jukka Lehtisen aloitteesta on
varsinaisten sukukokousten välillä järjestetty suvun kirkkopyhiä
Lappeenrannan Sammonlahden kirkossa vuosina 1997,2000, 2003 ja
Savitaipaleen kirkossa vuosina 2006 ja 2009. Kirkkopyhän viettoon on
jumalanpalveluksen ohella liittynyt ruokailu ja sukua koskevien asioiden
esittely seurakuntasalissa, eli Lehtisen ilmaisua käyttäen,
kirkonmäellä.
Sukuseuran
toimintaan kuuluu oleellisena osana myös sukututkimus. Vuoden 1993
alussa sukuneuvosto päätti koko sukua koskevan tutkimuksen
suorittamisesta. Silloinen sukuseuran puheenjohtaja Alpo Laari teki
sisarensa Kyllikki Jaakolan avustamana perustutkimuksen, missä suurena
apuna olivat aikaisemmin tehdyt osatutkimukset sekä sukuseuran jäseniltä
pyydetyt perhe- ja esipolvitiedot. Tässä vaiheessa tietotekniikka tuli
helpottamaan sukutietojen tallentamisessa ja tulostamisessa. Sukutiedot
saatiin sellaiseen muotoon, että seuran sihteeri Markku Pylkkö pystyi
niistä valmistamaan havainnolliset sukutaulut kesällä 1995 Kouvolassa
pidettyyn sukukokoukseen.
Kun suvun
perustiedot oli selvitetty, niin sukuneuvosto päätti vuonna 1996 ryhtyä
oman sukukirjan tekoon. Kaikille seuran jäsenille lähetettiin pyyntö
lisätietojen ja valokuvien saamiseksi kirjaa varten. Tammikuussa 1998
valittiin kirjan toimituskunta, johon tulivat kuulumaan Alpo
Laari, Vesa T. Laari ja Markku Pylkkö. Kirjan aineisto saatiin valmiiksi
ja kirja painettua kesäkuussa 1998 sekä myyntiin seuraavassa kuussa
Savitaipaleen Karhurinteessä pidettyyn sukukokoukseen. Kirjan toinen
painos valmistui vuonna 2001 ja rakenteeltaan uudistettu kolmas painos
vuonna 2007.
Seurassa
aktiivisesti toimineen Tauno Laarin tekemän esityksen perusteella on
Laari sukunimenä ollut suojattu 16.6.1983 alkaen. Hän teki myös
aloitteen sukutunnuksen tekemisestä. Tunnuksen suunnitteli seuran
silloinen sihteeri Vesa T. Laari ja sukuneuvosto 14.5.1984 hyväksyi sen
otettavaksi käyttöön ensin rintaneulana ja sitten myös muissa
yhteyksissä . Tauno Laari kokosi myös tiedot viime sodissa kaatuneista
suvun jäsenistä ja yhdessä Markku Pylkön kanssa valmisti niistä
matrikkelin.
Seura on
rahoittanut toimintansa pääasiassa jäsenmaksuilla ja osin myymällä
erilaisia sukutuotteita. Seuran toiminnan alkuaikoina sen jäsenmäärä oli
suunnilleen sadan tienoilla. Jo edesmenneen seuran jäsenrekisterin
pitäjän Pentti Hannes Laarin tarmokkaan jäsenhankinnan tuloksena seuran
jäsenmäärä nousi nykyiseen noin 350:en.