1700-luvulla Savitaipale joutui kärsimään kolmesta sodasta. Vuosina 1700-1721 käytiin Suuri Pohjansota eli isoviha, 1742-1743 Hattujen sota eli pikkuviha ja vuosina 1788-1790 Kustaa III:n sota. Näissä sodissa sekä sotaväen majoituksesta, muonituksesta ja kuljetuksesta aiheutui Savitaipaleen asukkaille kärsimyksiä ja omaisuuden menetyksiä. Pikkuvihan aikana venäläiset ryöstivät tyhjäksi muun muassa Laarin talon Rantalan kylässä. Turun Rauhassa vuonna 1743 Kymen kartanon lääni ja sen mukana Savitaipale joutuivat Venäjän vallan alle.

Kun Erkki Matinpoika Inkinen vuonna 1642 muutti Laarin taloon, niin mukana seurasivat vaimo sekä pojat Yrjö, Lauri, Risto ja Nuutti. Asukkaiden määrä talossa vaihteli sen jälkeen ja oli vähimmillään 1700-luvun alkupuolella, jolloin täysi-ikäisiä oli joinakin vuosina vain kaksi. Suvuin jatkuminen oli vuodesta 1642 lähtien Matin pojan Erkin, Erkin pojan Riston, Riston pojan Yrjön ja Yrjön pojan Joosepin varassa. Joosepin jälkeen sukua jatkoivat hänen poikansa Matti ja Heikki. Heidän jälkeensä suvun jatkajia oli jo seitsemän ja suvun jatkuminen tuli turvatuksi.

Vuoden 1782 henkikirjan mukaan Laarin talossa nro 2 oli yhdeksän täysi-ikäistä henkilöä. Vuoden 1820 henkikirjan mukaan sukuun kuuluvat henkilöt asuivat kolmessa erillisessä taloudessa, jolloin Matti Matinpoika Laarin ½ -osuudella asui 27 henkilöä, Antti Heikinpoika Laarin 1/6- osuudella 12 henkilöä ja Heikki Heikinpoika Laarin 1/3-osuudella 14 henkilöä eli yhteensä 53 henkilöä lapset mukaan lukien. Vuoden 1930 henkikirjan mukaan väkimäärä oli jo 67 henkilöä.

Isojako Rantalan kylässä saatiin päätökseen vuonna 1842, jolloin Laarin talo nro 2 sai tiluksia yhtensä 596 hehtaaria. Välittömästi isojaon jälkeen talo halottiin silloisten hallintaosuuksien mukaisesti viideksi eri tilaksi. Tilat omisti edelleen valtio, kunnes niiden haltijat vuosina 1850-1901 lunastivat tilat yksityisomistuksessa oleviksi perintötiloiksi.

Jooseppi Laarin jälkeen sukua jatkoivat hänen poikansa Matti ja Heikki. Matilla oli kolme perheellistä poikaa Matti, Tuomas ja Juhana, joilla kaikilla oli isot perheet. Heikillä oli kolme perheellistä poikaa Antti, Heikki ja Aatami sekä naimaton tytär Sofia. Tässä vaiheessa pääasiassa koko suku asui vielä Laarin kylässä. Vasta seuraavassa polvessa tapahtui merkittäviä siirtymisiä kotikylän ulkopuolelle.

Juhana Laarin poika Taavetti (s.1801) avioitui Maria Paakon kanssa meni kotivävyksi Kaihtulan kylän Paakon taloon. Hänen poikansa Emanuel (Manu) meni naimisiin Tuomas Laarin pojan Sakariaan tyttären Eevan kanssa ja hänen kotivävykseen tuli Abraham Laari. Heistä sai alkunsa suvun Kaihtulan haara, jonka jäseniä asuu edelleen Kaihtulan ja Hyrkkälän kylissä, lähipitäjissä, Pohjanmaalla ja aina Amerikassa asti.

Antti Laarin (s. 1761) poika Kaarlo muutti vaimonsa Reginan kanssa 3.5.1847 Suurmunteen taloon nro 1 Luumäen Munteen kylässä. Kaarlon veli Heikki oli jo aiemmin muuttanut viljelijäksi samaan taloon. Heistä sai alkunsa suvun Luumäen haara.

Antti Laarin (s. 1761) pojanpojan Pietarin pojat Antti ja Elias Laari avioituivat ja muuttivat Jokeinmaan Löyttysen taloon nro 1. Heistä on lähtöisin Löyttysen Laarien sukuhaara ja siihen kuulunut valtiopäivämies Antti Laari (s. 2.8.1839) oli 1800-luvun tunnetuin Laari-nimen kantaja.

Antti Laarin (s. 1761) nuorin poika Perttuli muutti vuoden 1820 tienoilla Valkealan Inkerilän kylän Kintun taloon kotivävyksi. Vuonna 1860 muutti Matti Laarin (S. 1753 ) pojanpojanpoika Juho Laari avioon Valkealan Kourulan kylän taloon nro 6. Aiemmin mainitun Kaarlo Laarin poika Mikko muutti avioituneena Valkealaan 2.12.1876. He ovat varhaisimmat Valkealaan muuttaneet Laari-sukuiset.

Valkolanmäen Laarit ovat lähtöisin eri sukuhaaroista. Ensimmäisenä tuli 1860-luvulla Matti Laarin (s. noin 1725) pojanpojan Sakariaan poika Tuomas kotivävyksi Valkolanmäen kylän taloon nro 6. Hänen kanssaan taloon muuttivat myös hänen veljensä Esaias ja sisarensa Valpuri. Samaan talonumeroon mutta eri tilalle tuli 1880-luvlla kotivävyksi Antin (s.1761) pojanpojan Pietarin poika Matti. Valkolanmäen kylän Laarit ovat pääosin heidän jälkeläisiään.

Heikki Laarin (s. noin 1730) pojan Heikin tytär Regina meni naimisiin Taavetti Neuvosen kanssa, joka muutti vävyksi Reginan kotitilalle. Heidän jälkeläisiään ovat pääosin Laarin sukuun kuuluvat Neuvoset.

Aikaisempina vuosisatoina muutto Laarin kylästä suuntautui kotipitäjän toisiin osiin ja lähipitäjiin. Elinkeinorakenteen monipuolistumisesta johtunut muiden kuin maatalouden työpaikkojen lisääntyminen loi edellytykset muuttoliikkeen vilkastumiselle. Voimakkainta on muutto ollut Lappeenrannan suuntaan ja sieltä sitten muualle maahan ja aina Amerikkaan asti. Suurin osa suvun jäsenistä asuu edelleen Kaakkois-Suomessa, joskin pääkaupunkiseutu ympäristöineen on viime vuosikymmeninä ollut monien muuton kohteena.

Ulkomaat eivät ole suuressa määrin vetäneet sukumme jäseniä puoleensa syystä, että Kymen lääni ei ole missään vaiheessa ole ollut kovin aktiivista maastamuuttoaluetta. Muuttoa on jossain määrin tapahtunut sekä Amerikkaan että Ruotsiin. Lähtijöitä on ollut sekä Savitaipaleelta että myöskin Pohjanmaalta, mutta lukumäärä on jäänyt vähäiseksi. Pysyvä muutto itärajan taakse on kaikkina aikoina ollut vähäistä.

Väestörekisterin tilaston mukaan Laari on sukunimenä 517 henkilöllä, joista Suomessa asuvia on 503 ja ulkomailla asuvia 14 henkilöä.

Laarin suvun jäseniä on joskus kuvailtu äkäisiksi, sotaisiksi ja karvaisiksi. Kuvaus ei enää tänä päivänä ainakaan yleisesti pitäne paikkaansa, sillä suvun jäsenissä on paljon leppoisia ja huumorintajuisia henkilöitä. Yritteliäisyydestä ja sitkeydestä on todisteena Laarin kylän tilojen pysyminen suvun hallussa läpi vuosisatojen. Olosuhteiden niin vaatiessa on myös uskallettu lähteä kokeilemaan elinmahdollisuuksia kotipitäjän ulkopuolelle ja aina Amerikkaan asti. Luovaa hulluuttakin on esiintynyt sopivassa suhteessa, kuten Aatami Laarin sitkeä puurtaminen voimakone-ikiliikkujan kimpussa osoittaa.

Sukututkimuksessa ei ole vielä tullut vastaan sitä hirtettyä hevosvarasta, mihin tutkimus olisi pitänyt lopettaa. Sukumme jäsenet ovat kautta aikojen olleet ilmeisen lainkuuliaista väkeä, sillä heidän nimiään ei ole juuri näkynyt rikosluetteloissa. Tukeva talonpoikainen tausta antaa meille nykypäivän Laareille lujan perustan omaa elämäämme varten.