LAARIN SUKUSEURAN HISTORIA
Maanviljelijä Iivari Laarin aloitteesta pidettiin 27.6.1954 Laarin suvun kantatilalla Savitaipaleen Rantalan kylässä suvun 300-vuotisjuhla. Järjestäjien yllätykseksi juhlaan osallistui arviolta 300 sukuun kuuluvaa henkilöä, jolloin varatut istumapaikat riittivät vain puolelle mukana olleista. Silloin ei kuitenkaan vielä ryhdytty toimiin sukuseuran perustamiseksi.
Edellä mainitusta 300-vuotisjuhlasta ehti kulua 24 vuotta, ennen kuin Savitaipaleen Kaihtulan kylässä asunut Joonas Laari kutsui lehti-ilmoituksella Laarin sukuun kuuluvia henkilöitä Savitaipaleen kirkonkylän Hakamäellä 16.7.1978 pidettävään kokoukseen perustamaan sukuseuraa. Kokoukseen osallistui 60 suvun jäsentä ja he päättivät perustaa sukuseuran ja hyväksyivät sen säännöt. Kokouksen puheenjohtajina toimivat sen kokoonkutsuja Joonas Laari ja Kauko Laari sekä sihteerinä Sakari Laari. Seuran nimeksi tuli Laarin Sukuseura ry ja sen säännöt rekisteröitiin jonkin verran muutettuina 24.5.1982. Sukuseuran kotipaikka on Savitaipale.
Perustamiskokous valitsi seuralle ensimmäisen 8-jäsenisen sukuneuvoston, johon tulivat kuulumaan Joonas Laari, Sakari Laari ja Kauko Laari Savitaipaleelta, Vilho Laari Taavetista, Vesa T. Laari Espoosta, Erkki Laari Kouvolasta, Tauno Laari Helsingistä ja Alpo Laari Kajaanista. Sukuneuvosto valitsi puheenjohtajaksi Joonas Laarin, varapuheenjohtajaksi Vilho Laarin ja sihteeriksi Sakari Laarin. Vuoden 2007 sukukokouksessa seuran sääntöjä muutettiin siten, että sukuneuvostoon kuuluu viisi varsinaista ja kolme varajäsentä.
Sääntöjen mukaan sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka polveutuu Savitaipaleen kunnan Laari-suvusta, jonka kantaisä on Erkki Matinpoika alkuaan Inkinen.
Sukuneuvoston puheenjohtajina ovat toimineet Joonas Laari (1978-1981), Kauko Laari (1981-1982 ja 1990-1991), Kaarlo Laari (1982-1990), Pentti Laari (1991-92), Alpo Laari 1992-2007) ja Raimo Laari (2007-).
Sihteereinä ovat toimineet Sakari Laari (1978-1982), Vesa T. Laari (1982-1990), Markku Pylkkö (1992-2007) ja Vesa T.Laari (2007-).
Sukuneuvosto toimii yhdistyksen hallituksena ja sen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhtiökokousten päätösten mukaisesti. Aluksi seuran toiminta keskittyi lähes yksinomaan joka toinen vuosi pidettävien sukukokousten järjestämiseen. Sukukokoukset on pidetty suvun emäpitäjässä Savitaipaleella lukuun ottamatta vuoden 1995 sukukokousta, mikä pidettiin Kouvolassa. Vuoden 1992 sukukokous oli samalla suvun 350-vuotisjuhla ja se pidettiin suvun kantatilalla Vuorelassa eli Sepäntalossa. Vuodesta 1992 alkaen sukukokouksia on pidetty joka kolmas vuosi. Osanotto sukukokouksiin on ollut verraten vilkasta koko ajan.
Sukukokousten juhlapuhujina ovat olleet pääasiassa suvun ”kirjanoppineet” eli pastori Pertti Huttunen, tohtorit Martti Julkunen ja Keijo Korhonen, kirkkoherra Jukka Lehtinen ja professori Matti Ylätalo sekä ulkopuoliset tohtori Kyllikki Ohela ja Savitaipaleen historian erikoistuntija Pertti Jurvanen.
Sukuun läheisesti liittyvän kirkkoherra Jukka Lehtisen aloitteesta on varsinaisten sukukokousten välillä järjestetty suvun kirkkopyhiä Lappeenrannan Sammonlahden kirkossa vuosina 1997,2000, 2003 ja Savitaipaleen kirkossa vuosina 2006 ja 2009. Kirkkopyhän viettoon on jumalanpalveluksen ohella liittynyt ruokailu ja sukua koskevien asioiden esittely seurakuntasalissa, eli Lehtisen ilmaisua käyttäen, kirkonmäellä.
Sukuseuran toimintaan kuuluu oleellisena osana myös sukututkimus. Vuoden 1993 alussa sukuneuvosto päätti koko sukua koskevan tutkimuksen suorittamisesta. Silloinen sukuseuran puheenjohtaja Alpo Laari teki sisarensa Kyllikki Jaakolan avustamana perustutkimuksen, missä suurena apuna olivat aikaisemmin tehdyt osatutkimukset sekä sukuseuran jäseniltä pyydetyt perhe- ja esipolvitiedot. Tässä vaiheessa tietotekniikka tuli helpottamaan sukutietojen tallentamisessa ja tulostamisessa. Sukutiedot saatiin sellaiseen muotoon, että seuran sihteeri Markku Pylkkö pystyi niistä valmistamaan havainnolliset sukutaulut kesällä 1995 Kouvolassa pidettyyn sukukokoukseen.
Kun suvun perustiedot oli selvitetty, niin sukuneuvosto päätti vuonna 1996 ryhtyä oman sukukirjan tekoon. Kaikille seuran jäsenille lähetettiin pyyntö lisätietojen ja valokuvien saamiseksi kirjaa varten. Tammikuussa 1998 valittiin kirjan toimituskunta, johon tulivat kuulumaan Alpo Laari, Vesa T. Laari ja Markku Pylkkö. Kirjan aineisto saatiin valmiiksi ja kirja painettua kesäkuussa 1998 sekä myyntiin seuraavassa kuussa Savitaipaleen Karhurinteessä pidettyyn sukukokoukseen. Kirjan toinen painos valmistui vuonna 2001 ja rakenteeltaan uudistettu kolmas painos vuonna 2007.
Seurassa aktiivisesti toimineen Tauno Laarin tekemän esityksen perusteella on Laari sukunimenä ollut suojattu 16.6.1983 alkaen. Hän teki myös aloitteen sukutunnuksen tekemisestä. Tunnuksen suunnitteli seuran silloinen sihteeri Vesa T. Laari ja sukuneuvosto 14.5.1984 hyväksyi sen otettavaksi käyttöön ensin rintaneulana ja sitten myös muissa yhteyksissä . Tauno Laari kokosi myös tiedot viime sodissa kaatuneista suvun jäsenistä ja yhdessä Markku Pylkön kanssa valmisti niistä matrikkelin.
Seura on rahoittanut toimintansa pääasiassa jäsenmaksuilla ja osin myymällä erilaisia sukutuotteita. Seuran toiminnan alkuaikoina sen jäsenmäärä oli suunnilleen sadan tienoilla. Jo edesmenneen seuran jäsenrekisterin pitäjän Pentti Hannes Laarin tarmokkaan jäsenhankinnan tuloksena seuran jäsenmäärä nousi nykyiseen noin 350:en.